Kun perinnönjako menee pieleen. Iltalehti 2.3.2023
Iltalehti plus palvelussa oli 2.3.2023 otsikon mukainen kirjoitus, jossa kokenut verojuristi Tuomo Lindholm kertoo seikkoja, jotka täytyy ottaa huomioon perintöön liittyviä asioita suunnitellessa. Tässä blogikirjoituksessa kerron ko. artikkelin tärkeimmistä asioista.
1. Anna ammattilaisen tehdä juridiset asiakirjat. Monet netistä valmiiksi saatavat pohjat ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Oikeudelliset asiakirjat, kuten testamentit sekä perukirjat ovat merkittäviä asiakirjoja ja niissä pienetkin sanavalinnat, voivat aiheuttaa asiakirjan väärinymmärryksen. Tekemällä asiakirjan itse netistä saaduilla ohjeilla, saat ehkä tehtyä paperin, mutta ymmärrätkö oikeasti sen merkityksen ja onko se varmasti oikein tehty? Teettämällä asiakirjan ammattilaisella, voit vakuuttua siitä, että asiakirja on oikein myös tehty.
2. Iltalehden otsikossa oli raflaavasti kirjoitettu, ehkä jopa klikkausten saamiseksi alaotsikkoon "Nämä virheet testamentissa ja perinnönjaossa voivat maksaa puhdasta rahaa ja tuoda pahimmillaan kovan velkavastuun." Tässä tärkein pointti on se, että perukirjoitus tehdään määräajassa, eli 3 kk kuluessa kuolemasta. Mikäli perukirjoitusta ei tehdä määräajassa voi perikunnan osakkaalle tulla vastuu vainajan veloista.
Osakkaan täytyy olla myös tarkkana, että ilmoittaa velkojalle oikeat tiedot ja ei salaa mitään perukirjoituksessa. Se mitä ko. artikkelissa ei mainittu on se, että mikäli perunkirjoituksen suorittamisen jälkeen kuolinpesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja on laadittava täydennysperukirja.
Myös täydennysperukirjat saat meidän kauttamme.
3. Testamentit on tärkeä teettää ammattilaisella, joka yleensä samalla neuvoo kuinka ne on kunkin tilanteessa järkevintä tehdä. Jutussa mainitaan seuraavat "virheet" testamenteissä:
Hallintaoikeustestamenttia ei kannata tehdä, jos pariskunnalla ei ole lapsia. Tämä menettely kaventaa lesken laillisia oikeuksia perittyyn omaisuuteen, vaikka tuokin säästöjä mahdollisesti perintöverotukseen. Perintöhän siirtyy lapsettomalla avioparilla suoraan leskelle ja lesken kuoltua perintö jaetaan lesken perillisten sekä toissijaisten perillisten kesken.
Henkilöiden, joilla on lapsia on hyvä ottaa huomioon hallintaoikeustestamenttia tehdessä se, että puolison saadessa esimerkiksi asuntoon hallintaoikeuden, rintaperilliset saavat omistusoikeuden. Tässä tapauksessa asioista päätetään yhdessä, eikä kumpikaan voi myydä omaisuutta ilman toisen lupaa.
Artikkelissa mainitaan myös tilanne, jos lapseton aviopari tekee keskinäisen testamentin kaikesta omaisuudesta. Lesken kuoltua edellämainitunlaisessa testamentissä ensiksi kuolleen omaisuus siirtyy niin sanotusti lesken sukuun, jolloin toissijaiset perilliset eivät saa ensiksi kuolleen puolison perinnöstä mitään. Normaalistihan toissijaiset perilliset saavat suhteellisen osuuden perinnöstä lesken kuoltua. Tämä ongelma voidaan ratkaista keskinäiseen testamenttiin sisällytetyllä toissijaismääräyksellä, jolloin testamentintekijä voi määrätä siitä, miten omaisuutta jaetaan lesken kuoltua. Esimerkiksi, että molempien suvut saavat lesken kuoltua yhtä paljon, tai että tietty omaisuus palautuu takaisin omaan sukuun.
Lisäksi artikkelissa mainitaan avopuolisot, eli pariskunnat, jotka eivät ole avioliitossa. Artikkelissa avopuolisoita kannustetaan tekemään keskinäinen testamentti, jolla voidaan turvata avopuolison asema toisen kuoltua.
Juridiset valmistaa testamentit asiantuntevasti ja asiakkaan tarpeet huomioon ottaen. Teettämällä testamentit meillä, vältät edellämainitut sudenkuopat.
4. Lindholm mainitsee haasteeksi ikääntyvän väestön ja siihen liittyen kuolinpesien osakkaiden mahdollisen korkean iän, jolloin mahdollisesti pesän osakkaat eivät ymmärrä hoitaa pesän asioita tai ymmärrä välttämättä perinnöksi saamastaan omaisuudesta mitään. Näihin asioihin on hyvä varautua jo hyvässä vaiheessa.
Ota yhteyttä 040 1711802 ja valmistetaan asiakirjat huolella!
.