MTV3.fi artikkeli 31.3. - Perintötaistelut rikkovat perheitä vuodesta toiseen – yllättävän moni jättää tekemättä ratkaisevan oikeustoimen.

MTV3 Viiden jälkeen ohjelma 29.3. Haastattelussa asianajaja Mari Lampenius. Sekä samasta haastettelusta tehty MTV3 internet sivujen artikkeli 31.3. - Perintötaistelut rikkovat perheitä vuodesta toiseen – yllättävän moni jättää tekemättä ratkaisevan oikeustoimen.

Viiden jälkeen ohjelmassa 29.3 sekä myöhemmin MTV3:n internetsivuilla 31.3 oli asiaa perinnöstä ja sen jakamisesta. Uutisjutussa nostettiin esille puolisoiden välinen varallisuusasema ja sen päättyminen toisen puolison kuolemaan. Tällöin puolisoiden välillä kannattaa tosiaan suorittaa ositus heti, eikä jättää asiaa kesken. Osituksessa katsotaan kuolinpesän ja puolisolle avio-oikeuden nojalla kuuluva omaisuus. Tällä tavalla saadaan selville, mikä on kuolinpesän eli perinnön osuus. Tämä osuus sitten jaetaan kuolleen henkilön perillisille. Jutussa korostetaan myös testamentin tärkeyttä, mikäli haluaa itse päättää perintönsä jakamisesta muuten kuin lain mukaisessa järjestyksessä.

Uutisessa ei ollut mielestäni selkeästi esitetty puolison oikeutta perintöön. Jutussa ei esitelty perintökaaren 3. lukua, joka käsittelee puolison perintöoikeutta. Täytyy huomioida, että puolisolla on oikeus perintöön, mikäli rintaperillisiä ei ole ja he ovat avioliitossa. Perintökaaren 3. luvun pykälissä mainitaan avipouolison oikeudesta perintöön, mikäli rintaperillisiä ei ole. Täytyy kuitenkin huomioida, että tällöin, kun tosiaan lapsia ei ollut ja henkilöt olivat avioliitossa ensiksi kuolleen puolison perillisistä eli vanhemmista ja heidän sijaansa tulevista perillisistä tulee toissijaisia perillisiä. Siispä lesken eli myöhemmin kuolleen puolison kuollessa pääsääntöisesti puolet lesken perinnöstä kuuluu kyseenomaisille toissijaisille perijöille. Tähän perinnönjakoon voidaan vaikuttaa testamentilla ja yleensä olisikin hyvä tehdä testamentti, jolloin henkilö voi itse vaikuttaa siihen, kenelle haluaa perinnön jaettavaksi mikäli omia rintaperillisiä (lapsia) ei ole.

Toinen huomioon otettava asia on edunvalvontavaltakirja, kuten jutun yhteydessä olevalla videollakin, haastateltava mainitsee tehneensä edunvalvontasopimuksen eli edunvalvontavaltakirjan. Tällöin hän itse tietää ja on päättänyt, kuka hänen asioitaan hoitaa, jos itse tulee kykenemättömäksi niitä hoitamaan.

Edunvalvontavaltakirjalla voidaan hyvinkin tarkasti määritellä miten henkilö haluaa asioitansa hoidettavan, kun ei itse niitä pysty enään hoitaa. Edunvalvontavaltakirja saatetaan voimaan lähettämällä lääkärinlausunto sekä edunvalvontavaltakirja digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraatti) sen jälkeen, kun henkilön terveys on mennyt sellaiseksi, etteihän itse kykene asioitaan hoitamaan. Kannattaakin miettiä olisiko edunvalvontavaltakirja aiheellista tehdä, jotta tiedät varmasti miten asioitasi hoidetaan, jos tulet jostain syystä itse kykenemättömäksi niitä hoitamaan.

Testamentit sekä edunvalvontavaltakirjat kauttamme sopivaan hintaan, luotettavasti sekä asiantuntevalla palvelulla!